Taivas makaa harmaana väsyneen päiväni päällä. Oli tarkoitus hoitaa asioita, vaan nukahdin aamuviideltä. Taas. Innostuin viime yönä lukemaan pitkästä aikaa. Kartanoromaanit, luokkaa aivot narikkaan ovat hyvää viihdettä vanhanajan viehätyksensä vuoksi. Niitä ei voi ottaa vakavasti, ja lopussa sankaritar saa aina jo alussa kuvioihin tulleen sankarinsa, jonka ajan myötä voittaa puolelleen tai suopuu tälle.
E oli saanut tänään toisen kirjeeni tälle viikolle. Sen, joka saa pelkäämään hänen reaktiotaan. Odotan jännityksellä.
On runoiluolo, mutta en jaksa alkaa ajatella. Tein hyvää täysjyvälasagnea ja pesin pyykkiä. Miten kiinnostavaa. Kuolaan kodintavaroita nettikaupassa ja yritän suunnitella, miten järjestän huonekaluni uuteen asuntoon. Tunti heräämiseni jälkeen olin jo saanut vaatehuoneen siivottua loppuun. Nyt listalla on enää pari laatikkoa, joita en ole avannut kuuteen vuoteen ja pöydän alatason lukiopaperit.
Suosittelen muuten puhumaan isovanhempien kanssa puhelimessa, jos he ovat elossa. Oli kiva juttelutuokio mummin kanssa tänäänkin, vaikka näemme harva se päivä. :)
48 tuntia.
Kulta, sano että kelpaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lahjoita murunen ajatuksistasi? :3