Kirjoitin hänelle kirjeen! Laitan sen huomenna postiin.
Eilinen oli vähän parempi päivä kuin aikaisemmat. Sain pitkästä aikaa unta, pystyin syömään enkä itkenyt ennen kuin myöhään illalla soittaessani haukottelevalle muruselle. Istuimme melkein kaikkien varsinaisten kavereideni kanssa keittiössä ja söimme, samalla kun yksi heistä liihotti muiden mukana ympäri taloa. Oli ihan mukavaa nähdä ihmisiä ennen kuin kaikki hajaantuvat ympäri Suomea opiskelemaan. Siihenkin on alle kuukausi aikaa.
Suuntasimme kotibileistä, joissa tuijotin puhelintani vähemmän kuin aikaisemmin paikalliseen. En edes juonut kovin paljoa, mutta silti tänä aamuna on väsynyt ja vähän pahoinvoiva olo. Pahinta on syyllisyys siitä, että lähdin yksin. Hyvä on, kysyin häneltä mielipiteen, mutta siltikin. Vaikutti, ettei hän oikein pidä ajatuksesta, että olen juomassa kavereiden kanssa.
Joka tapauksessa padot murtuivat, kun kuulin hänen äänensä ja tajusin taas, miten kaukana hän on ja kuinka pitkään joudun vielä odottamaan. Elämän mittapuulla lyhyen ajan, mutta nyt se tuntuu pieneltä ikuisuudelta.
I miss you more than you even know
More than I seem to share
And where would I go, if ever you weren’t there
Between The Trees - Miss You
Erityisen mukavaa oli kertoa tänä aamuna, että toinenkin lintu oli kuollut yön aikana. Ensimmäisenä minulta kysyttiin, unohdinko ruokkia ja juottaa. Kiitos luottamuksesta. En unohtanut. Enkä jättänyt aurinkoon, vaikka kysyit sitäkin. Ihanaa, kun yrittää parhaansa ja se ei siltikään riitä.
Äskettäin hänellä ei ollut aikaa puhua puhelimessa ja vierailijoita oli kuulemma paljon. Minäkin olisin halunnut olla heidän joukossaan.
Ai niin, ajattelin kirjoittaa hänelle jokainen sunnuntai kirjeen, jokaiselle armeijassa vietetylle viikolle. Ja kyllä, lähettää ne postitse hänelle. Kommentteja, onko tämä huono idea?
Nyt ei itketä, vaan olo on pelkästään haikea. Kai tähän on jo tottunut. Vielä 12 päivää. Kaikki on laimeaa yksin.
Kulta, tuot värit elämääni.
Kirjeiden kirjoittaminen kuulostaa hyvältä idealta, se on paljon romanttisempaa kuin jotkut kännykällä naputetut viestit.. Aaahw kauheata en itse jaksaisi odottaa 12 päivää.. Kun tuo 4 päivän odotuskin kullan lomiin tuntuu ylivoimaiselta!Ja voi lintu raukkaa :(
VastaaPoistaMelye: Koska hän vei minut ensitreffeillä kliseisesti katsomaan auringonlaskua merenrannalle, täytyy yrittää itsekin olla romanttinen :--D
VastaaPoistaJos susta tuntuu että sun poikaystävä ilahtuis kirjeistä, ni se on aivan loistava idea. :) Iteki mietin ensin et voisin kirjottaa kirjeitä omalle poikaystävälle joka on kanssa intissä, mut en oikeen usko et se jaksais välttämättä edes lukea niitä (luulen että se pelkäis tupakavereiden kommentointia). Musta on muuten aivan ihanaa lukee sun mietteitä, iteki oon itkeskelly enkä oo saanu oikeen mitään aikaseks, pelkään kai vaan liikaa muitten mielipiteitä kirjottaakseni kaikesta siitä omassa blogissani. Mut sulla on kiva tyyli ilmasta ittees ja tätä on mukava lukea, keep it up! :)
VastaaPoistainkheart: Kiitoksia! Voithan kokeilla lähettää yhden kirjeen, ja jos vastaanotto ei ole kovin innostunut, jättää idean toisesta kirjeestä sikseen?
VastaaPoistaItsekin olen ajatellut kirjoittaa poikaystävälleni kirjeen ja mieleeni tuli muutama hieman typerää kysymystä osoitteesta, eli oletko kirjoittanut siihen alokas etunimi sukunimi vai pelkän nimen? Ja tarvitseeko siihen lisätä, missä tuvassa nukkuu, esim. tupa 4? Kaikki muu tieto minulla jo onki, mutta nuo asiat jäivät vaivaamaan. :D Ajattelin, että jos jo ennestään kirjeen lähettäjän osaisit hieman opastaa. :)
VastaaPoistaAnonyymi: Alokas Etunimi Sukunimi, yksikkö missä hän on (LAPITR:ssa patterin nro, muualla on kai komppanioita?), paikka jossa palvelee (minun tapauksessani LAPITR), palveluspaikan osoite. (Someroharjuntie, 96960 Rovaniemi) Eli siis sotilasarvo ja nimi, yksikkö, palveluspaikka, postiosoite. :) Niillä selviää!
VastaaPoista