Päivä on kulunut toipuessa edellisen vuoden hautajaisista. E oli yrittänyt soittaa viime yönä useasti, ennen kuin kuulin puhelimen kotimatkalla. Olisi voinut olla hauskempaakin. Yön pelasti ihan mukavan mittainen juttutuokio hänen kanssaan. Suloista, miten hän murehtii, kun kävelin yksin kaupungilta kotiin. Saatan saada ensi viikolla hänet arkeani ilahduttamaan pidemmäksi aikaa kuin vain viikonlopuksi!
Kulta, mä tahdon, mä tahdon, mä tahdon vain sut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lahjoita murunen ajatuksistasi? :3