157

Heräsin ilman kelloa varttia vaille neljä, olin töissä, pesin pyykkiä, luin pääsykokeeseen kuivausrummun hoitaessa tehtäviään, otin päikkärit, juorusin äidin kanssa puhelimessa ja siivosin. Tarpeeksi ohjelmaa tälle päivälle. Pakko touhuta koko ajan jotakin, ettei ikävä ehdi iskeä tajuntaan yhtään lamauttavammin kuin nyt. Lentävä hevonen - välineitä runoanalyysiin on oikein kiinnostava opus.

Kulta, analysoitko kanssani tematiikkaa?

156

Tuli mieleeni, ettei minua yhtään harmita, vaikka E kömpi lomille luokseni toissamaanantaina hippusen kaljoissa. Minua ei harmita enää edes se, että kyseinen hölmöläinen meni unohtamaan erään tärkeän päivän. Sain tänään pari-kolme viestiä eilisen kommunikaatiokatkon jälkeen ja olen oikein tyytyväinen.

Tirkistelijä oli aamulla taas vauhdissa. Aina, kun kämppis laittoi valot huoneeseensa, alkoi kuulua askelia. Kävimme katsomassa ulkona ja toteamassa jäljet hyvinkin todellisiksi sekä tuoreiksi. Minäkin sain liikuteltua puista kukkalaatikkoa melkoisen vaivattomasti, ja kiivettyäni sen päälle olin oikein hyvällä näköalapaikalla. Jos alle 160-senttinen tähyilee vaivatta sisään sen päältä, saatikka sitten pidempi henkilö... Kirjoitin mokomalle hiipparille tervehdyksen, jonka asetin ikkunalle.

"MOI. Voisit tirkistelyn sijaan vaikka kerätä postimerkkejä."

Näin kamalia painajaisia. Menetin E:n niissä. Heräsin nyyhkytykseeni.

Offtopic: Olen jo päättänyt kuka presidenttiehdokkaista saa ääneni.

Kulta, etkö muka oikeasti aio äänestää?

155

Kerrankin lahjojen ostaminen oli helppoa. Aloitin jo paketoinninkin! Noudin osan E:n lahjasta postista ja pikaisen kaupunkikierroksen aikana sain hankittua kaiken tarvitsemani. Tosin on vielä auki, mitä lähetän isän perheelle. Hemmottelin itseäni vihlovan kalliilla parilla talvikenkiä, mutta ne ovat sekä sievät, nahkaiset että karvavuorelliset. Viime yönä tilasin itselleni uuden maton, sängynpeiton sekä keittiötekstiilisetin: patakinnas ja -lappu & pari keittiöpyyhettä. Huolestuttavan aikuismaista.

En nukkunut viime yönä. Lisäksi ikkunalaudallani on kädenpainaumat lumessa, seinänvierustalla jalanjälkiä ja puista kukkalaatikkoa on selvästi raahattu lasini alle ja takaisin paikoilleen. Jokseenkin karmivaa. Jonkun tonttuleikki on mennyt vähän ylitse? Suunnittelen pikaista ruokailua, suihkua ja nukkumaanmenoa. E:stä tuskin kuuluu tällä viikolla paljoa. Kirottu leiri.

Kulta, sinulle olisi liian helppo keksiä lahjoja!

154

Heräsimme kahdelta päivällä, joten suhtaudun äärimmäisen skeptisesti mahdollisuuksiin nukkua ennen kuin herätys alkaa huutonsa aamuneljältä. Haaveilen huonekaluista ja muista sisustuselementeistä. E aikoo lähteä isänsä luokse 500 km:n päähän kuusipäiväisen joululomansa ensimmäiselle puoliskolle. Jälkimmäisellä on edessä hänen tavaroidensa raahaaminen uudelle asunnolle. Suosittelin hölmöläistäni vinkumaan lomia myös uudeksivuodeksi muuton varjolla.

En tiedä näemmekö ensi viikonloppuna. Hänellä on ainakin yksi päivä lomaa, mutta hän luultavasti jää Rovaniemelle sukulaisiin, ellei saa koko viikonloppua vapaaksi. Pahus. Huomenna hän suuntaa leirille. Taidan tällä kertaa lähettää vain kortin, koska edellisiä kirjeitä on kuulemma vielä lukematta. Minun pitäisi ilmeisesti hieman hillitä kirjoitusintoani.

Kulta, sano etteivät unelmani ole mahdottomia.

153

Patonkia, glögiä, kynttilänvaloa ja henkeviä keskusteluja Muumien Möröstä, uponneista laivoista ja shampanjan alkuperästä. Katsoimme aiemmin tänään Corpse Briden. Tarina oli kaunis ja elokuva kiehtova. Luin viime yönä ensimmäisen pääsykoekirjan.

Kulta, ai että kirjoitanko sinusta...

152

Pitää käydä noutamassa vielä joitakin elintarvikkeita kaupasta ja piipahtaa apteekissa ennen kuin alan laittaa ruokaa ja valmistaudun viikonloppua varten. Mietin, pärjäisinkö maanantaihin asti tai pyörtäisikö tulehdus itsehoidolla, sillä ei kiinnostaisi lähteä yhteispäivystykseen useaksi tunniksi. Ihastuttavaa tämä talviaika. Nukuin vahingossa koulun ohitse. Hups. Tänään ohjelmassa on täytettyä mureketta ja yleistä löhöilyä. Raukka ei ole nukkunut kunnolla.

Kulta, ei kai tarvitse imuroida?

151

Kerro rakkauteni, kerro kuinka ikävöin
Kerro, häntä ootan yhä vaan

Jenni Vartiainen - Missä muruseni on

Heräsin viime yönä yhdeltä. Olin töissä viidestä yhteen. Koomasin. Otin vähän yli tunnin torkut. Koomasin. Kävin kaupassa. Söin. En osaa päättää teenkö huomenna (hups, tänään kun postaus vähän venähti) ruoaksi mureketta vai kiusausta. Suuret murheet. Huomenna ostan monivitamiineja. Salaatti oli homehtunut ennen kuin ehdin syödä sen loppuun. E ei auttanut viimeksi.

Kulta, ilma jota hengitämme samaa ilmaa on.