056

Muutin. Olin kultani kanssa. Kämppis on tosi mukava!

Asiat vaikuttivat taas hyvältä yhteisen ajan ja rauhaisan juttelun jälkeen. Kirjoitan huomenna enemmän!

Kulta, välitän sinusta niin.

055

E on kavereidensa kanssa jossakin, enkä tiedä missä. En tiedä juoko hän vai ei. En tiedä, keiden kanssa hän on. Kysymykseni hänen seurastaan kierrettiin, joten en ole saanut selvyyttä. Kaksi puolta minussa taistelee. Toinen uskoo pahimpaan. Pitää tätä lopun alkuna, toisintona siitä, mitä edellinen suhteeni oli. Toinen puoli on järjen ääni, joka rauhoittelee.

 Pahat ajatukset ja pelot saavat minut ajoittain valtaansa. Suuri syy siihen lienee menneisyys. Epäluuloja ja negatiivisia ajatuksia häntä kohtaan pyrkivät lietsomaan myös vanhemmat. En ymmärrä, miksi he yrittävät aina sekaantua ihmissuhteisiini ja spekuloivat ja keksivät kaikkea mahdollista kamalaa. Yrittävät parhaansa mukaan laittaa epäilyksiä päähäni. Sama kuvio on toistunut aikaisemminkin. Tällä kertaa en tee sitä virhettä, että jakaisin heidän sanansa niiden kohteen kanssa. Onneksi pääsen aamulla pois tästä talosta.

Kaiketi hänelle tekee hyvää olla poikien kesken ulkona ja hengähtää. Ainakin oletan, että hän on miesseurassa. Ainakaan minun ei kuulemma tarvitse olla mustasukkainen. Olen kuitenkin. Entä jos? Kuitenkaan menneisyyden ei tarvitse tarkoittaa sitä, että sama tapahtuu uudelleen. Kyseessä on eri ihminen. Eri suhde. Eri tilanteet.

Luotan häneen. Siltikään en pidä tästä tilanteesta ja mieluusti olisin ollut hänen kanssaan. Olen kuitenkin yhä liian flunssainen lähtemään baariin, kaikki paitsi yhdet arkivaatteeni on pakattu, enkä alkaisi kuluttaa aikaani nyhjäten hänen äitinsä asunnossa odottaen, että hän tulee kaupungilta nukkumaan kanssani.

Toivottavasti sentään saamme huomisiltana sovun siitä, missä nukumme. Hän ei edelleenkään pidä uudesta asuinjärjestelystäni, enkä minä pidä hänen äitinsä nurkissa lojumisesta. Olin jo päivällä todella mietteliäs ja vähän kenties suruisakin siitä, miten asiat menevät. Tällä hetkellä vaikuttaa niin hauraalta ja epävarmalta.

Minä tahdon hänet, häntä ja olla hänen kanssaan, mutta entä jos kumpikaan ei anna periksi? Entä jos hän ei suostu olemaan luonani niin kauan kuin asun tulevassa paikassa? Entä jos kaikki menee pieleen? Entä jos hän kyllästyy minuun? Entä jos olenkin liian takertuva, tyhmä ja ruma? Entä jos hän tahtoo minusta eroon? Entä jos hän viettää aikaa vain kavereidensa kanssa tulevilla lomilla? Entä jos jään hänellekin viimeiselle sijalle tärkeysjärjestyksessä? Yritän vaimentaa kysymykset, mutta silti pelkään huonon hetken iskiessä.

Joka tapauksessa kävin tänään katsomassa asunnon jonotettuani avaimia kolme tuntia. Toimisto oli täynnä ihmisiä. Kun saavuin paikalle, sain vuoronumeron 84. Menossa oli nro 12. Mielenkiintoista, sanonpa vain. Asunto oli mielestäni oikein kiva. Yhteiset tilat olivat siistit, ja huoneeni oli suuri. Rakastuin ikkunalautaan. Ainoastaan kämppiksen verhomaku ei ollut mieleeni. Marimekko on kirosana, erityisesti Unikko. Beigenä. Yäk. Keittiön verho taitaa mennä vaihtoon...

Ai niin, E oli saanut peräti kirjeensä ennen lomillelähtöä. Hän ei ollut vielä lukenut sitä...

Kulta, ethän unohda minua?

054

Isken varpaitani jatkuvasti jonkun laatikon kylkeen, kun yritän luovia johonkin suuntaan tässä täydessä huoneessani. Pitäisi suunnata pian hakemaan avaimia, enkä taaskaan päässyt kouluun asti. Ei tällä yskällä. Minusta ei lähde ääntä, ja olo on hirveä, joten tulee mielenkiintoinen muutto.

Toivottavasti kaikki sujuu hyvin ja minulle liikenee aikaa jo tänään. Ainakin tarvisin kipeästi hänen apuaan kaiken roinani kanssa. Onhan ihan okei olla vähän hamsteri?

Kulta, postin olisi parempi olla käsissäsi ennen lomia!

053

Eilen E ei ollut saanut vielä iltaan mennessäkään maanantaina ensimmäisessä luokassa lähettämääni kirjettä. Olen jo valmistautunut soittamaan vihaisen valituspuhelin niin postiin, varuskuntaan, eduskuntaan, kuluttajalautakuntaan kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeenkin! En tiedä, onko muruseni saanut punaista kuorta vieläkään tykkimiehen käsiinsä, vai onko jokin tekijä aiheuttanut sen hukkaantumisen matkalla.

Sain tänään hyviä uutisia, jotka pelastivat flunssaisen päivän. En toki taaskaan päässyt kouluun asti, mutta sain pakattua vaatteita lukuunottamatta kaiken muun. Omistan tätä nykyä huolestuttavan aikuismaisia esineitä. Laatikoissa on niin vuodevaatteita, pyyhkeitä kuin astioita, ruoanlaittovälineitä ja kodin pienkoneita. Minulla on ikioma kahvinkeitin! Aamut ovat täten pelastetut!

Ai niin, uutiset. E kotiutuu varmasti 5. huhtikuuta. Hän tulee olemaan sotilaspoliisimiehistöä, eikä joutunut AUKiin. Onneksi! Olen todella tyytyväinen tähän. Mikä tahansa on parempi kuin vuoden pakkotyö. Hän on taas MINUNMINUNMINUNMINUNMINUN alkaen seuraavan vuoden neljännen kuukauden kuudes päivä. Ihanaa. ♥

Näin unta, että keikuin katonharjalla. Minulle kerrottiin syy siihen, miksi tulen aina jätetyksi tai muuten hylätyksi. Olen liian ruma, tyhmä ja takertuva. Lievää alitajuista pelkoa havaittavissa?

Kultaseni joutui vartioimaan eilisillasta aamuyhdeksään, ja on nyt kaiketi nukkumassa. Huomenna saan hänet luokseni, kuten myös seuraavana viikonloppuna. Toivottavasti hän ehtii olla kanssani mahdollisimman paljon siitä huolimatta, että aikoi nähdä joitakin vanhoja tuttavia pitkästä aikaa. Salaperäistä... Joka tapauksessa hänet on nakitettu muuttoavuksi. Hah!

Kulta, laatikoita tässä mulla on, tiididii. Laitan riviin kaikki laatikot, bumbubumbum. Suuret, pienet ja pääsi kokoiset! 8)

052

 Omaisuuteni alkaa olla hiljalleen pakattuna laatikoissa. Kuinka yhteen huoneeseen voikin mahtua näin paljon tavaraa? En tahdo huomisen koittavan, jos saan huonoja uutisia.

My beating heart belongs to you
I walked for miles til I found you
I'm here to honor you
If I lose everything in the fire
I'm sending all my love to you

Green Day - Last Night On Earth

Kulta, voisipa postissa lähettää abstrakteja asioita.

051

Olen niin kyllästynyt koko tähän seutuun. Olen kuluttanut aikaani Oulun lähellä nyt viisi vuotta, ja olen täysin kypsä. Luultavasti kestän vielä ainakin vuoden, koska muutan kaupunkiin täältä pikkukylästä. En kuitenkaan tahdo jatkaa eilen kunnolla alkaneessa koulussa. Tahdon muutosta, haluan haastetta. Ihmiset ovat täällä kaikki samanlaisia. Pientä piristystä arkeen tuovat opiskelutoverini, jotka ovat kotoisin kuka mistäkin ympäri maailmaa.

Jos en jää nykyiseen opiskelupaikkaani vuotta pidemmäksi aikaa, vaan haen ensi keväänä jonnekin ihan toisaalle, taidan surutta jättää välistä pakollisia itsestäänselvyyksiä ja valita sen sijaan mahdollisimman paljon kieliä. AMK ei todellakaan vaikuta minun paikaltani ensimmäisen päivän jälkeen.

Normaalisti olen syksyisin kaikkea muuta paitsi kyllästynyt, mutta tällä kertaa kaipuuni on kauas. Kenties siihen vaikuttaa päivien mitäänsanomattomuus ilman E:tä. Toivottavasti hän on samoilla linjoilla kanssani päästessään armeijasta. Ainakin hän on puhunut voivansa muuttaa esim. etelämmäs.

Tahdon hänet mukaan, ja muuten uuden elämän. Hän on muutenkin saanut minussa aikaan kaipuun johonkin muuhun kuin tuttuun ja turvalliseen. Aivan uudenlaisen tunteen. Ainakin hän on vahvistanut sitä, sikäli alkusysäys oli jo tammi-helmikuussa toteuttamani kouluun hakeutuminen jollakin muulla kielellä kuin suomeksi.

Kulta, kaipuuni on kauas. Kanssasi.

050

Tänään olen kärsinyt ihastuttavasta inttipöpöstä. Kurkku on kipeä ja ruumiinlämpö reippaasti yli normaalin. Olin myös ensimmäistä varsinaista opiskelupäivää koulussa. Homssuinen tätsykkä kertoi huonolla englannilla tunnin siitä, miten tietoa voi hakea ja mistä. Saapa nähdä, onko tämä amk minun paikkani...

Kirjoitin myöhään eilen taasen kirjeen, jonka sumutin hajuvedellä. Ollaan sitten kliseisiä, kun toinen siitä tykkää! Olen ihastellut hänestä perjantaina ottamaani kuvaa, joka on hyvinkin sotilaallinen tunnelmaltaan. Esittelen sitä ylpeänä kavereille, ja pidän kyseistä otosta myös taustakuvana. Vaikka en kantaisikaan hänelle kuuluvaa materiaa tai häntä esittäviä asioita mukanani, olisi hän silti aina läsnä ajatuksissani. Lisää kliseisyyttä.

Ostin tänään keittiötarvikkeita ja aloin pakata. Pari laatikkoa on jo täytetty ja vitriinit sekä pöydän yläosa ovat huvenneet tavarasta. Kivikokoelmanikin on jo aseteltu laatikkoon. Kyllä, luitte oikein. Kaikilla on hyllyssä valikoima kiviä! :)

Ikävöin E:tä jo eilen kamalasti, mutta tänään kaipaan häntä vieläkin enemmän. Torstaina koittaa tuomion päivä. Kiroan ja ankarasti, jos hänet laitetaan SPOL-AUKiin. LTJ tuntematon määrä, mutta toivottavasti 4. Jos hän pääsee kotiin 5.4, joudun odottamaan enää 220 päivää.

Kulta, hoivaa minua niin kuin silloin.