Kiillotan paistinpannua iskuvalmiuteen sille hetkelle, kun eräs kotiutuu muutaman päivän ryyppyreissulta TJ 0-päivän jälkeen. En tykkää yhtään. Minulla olisi kerrankin vapaata kyseiset päivät. Kuvittelin, että kävisimme syömässä ja kaupungilla. Tekisimme jotain kivaa pitkästä aikaa. Minulle luvattiin, että ohjelmassa olisi jotakin kahdestaan ensi viikonloppuna. En muista, koska olisimme viimeksi tehneet kahden muuta kuin lahnanneet näiden seinien sisällä tai saunoneet. Kaipaan aikaa, joka on vain meille kahdelle. Muualla kuin kotona, edes joskus. Olen ihan tarpeeksi yksin ja loukossa tässä luolassa. Onko se haasteellista käsittää?
Kulta, luhistun seinien väliin.
Mulla oli kans miehekkeen tj0-bileistä vähän semmonen olo että no eikö tuo tahdokkaan nähdä mua heti kun vaan mahdollista, ja juhlia jotenkin yhdessä. Vaan olihan tuo juhliminen yhdessä niiden inttikavereiden kanssa kyllä tosi iso juttu, once in a lifetime. Ja niiden kanssahan se toisaalta kuuluukin juhlia, kun niiden kanssa se inttiaikakin on koettu. Yhteisiä viikonloppuja tyttöystävän kanssa kyllä tulee aina :)
VastaaPoista