Kirjoitin pitkästä aikaa pitkän kirjeen E:lle nopean sutaisun sijaan. En uskaltanut avata ovea, kun kello soi ja kaveri linkkasi söpön biisin, jonka kertosäe jäi soimaan päähän.
Atlético Kumpula - Me kuulutaan yhteen
PS: Runokone on kiva lelu
tutuntuoksuisen miehen syleilyssä paljonpuhuva hiljaisuus
alastoman unentuoksuinen loputon talvi
hyväksyntä nurinkurisesti antaa minun silittää leuan alta
Vellova keinuva mukaansa tempaava kaupungin kajo
väärään vuoteeseen erehtynyt puikkelehtii puiden välissä,
se päivä, kun tapasimme sängyssä...
kun korissa on patonkia ja halpaa kuoharia
lattiakaivoon
huokaava
tuuli lehvästöissä murheellisena näkymättömänä ihmisjoukossa - sileä ja
kylmä kuin loputon kaiku hengityksesi kaulallani
nousuhumalaisen tanssituttava postinkantaja !
Kulta, koska mennään piknikille?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lahjoita murunen ajatuksistasi? :3